Luontoisetu on yksinkertaisesti sanottuna osuus palkasta, jota ei makseta rahana, vaan jonkin käyttöedun muodossa. Parhaiten tunnetut luontoisedut ovat puhelinetu, ravintoetu ja autoetu, mutta muitakin on olemassa. Luontoisetu on edullinen palkanlisä, koska edusta saatava hyöty on saajalleen yleensä suurempi kuin edusta maksettava vero. Nyt vietämme käytännössä juhlavuotta, sillä lounasetuna tunnetun ravintoedun käyttöönotosta on kulunut tasan 50 vuotta.

Huono uutinen on se, ettei toiminimiyrittäjä voi nauttia luontoiseduista. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että luontoisedut kuuluvat palkansaajien etuihin, ja toiminimiyrittäjä ei voi maksaa itselleen palkkaa. Lisätietoa yritysmuotojen hyödyistä ja haitoista löydät toisesta kirjoituksestani.

Käytä harkintaa

Aivan suinpäin ei luontoisetuja kannata ryhtyä haalimaan, vaikka yrittäjä kykeneekin säätämään omaa tulotasoaan. Ensin on hyvä ottaa esille laskin ja katsoa mikä kannattaa ja mikä ei. Kannattavuus tulee punnittavaksi etenkin arvokkaimpien etujen kohdalla.

Ymmärrän, että firman piikkiin -ajattelu tuntuu joistakin houkuttelevalta, mutta sekään ei aina ole paras vaihtoehto. Yrityksen talouden tulee ensinnäkin olla niin vakaalla pohjalla, että luontoisetujen hyödyntäminen on mahdollista pitkällä aikavälillä. Jos kassan pohja vilkkuu koko ajan, yrittäjällä tulisi olla tärkeämpääkin pohdittavaa. Verottaja vahvistaa vuosittain kunkin luontoisedun verotusarvon, jota voi käyttää pohjana laskelmia tehdessä.

Puhelinetu

Pienen yrityksen ensimmäinen luontoisetu onkin tavanomaisesti puhelinetu.
Homma menee yksikertaisuudessaan siten, että yritys hankkii puhelimen ja liittymän ja yritys maksaa puhelinlaskut. Puhelimen käyttäjä maksaa puhelimen käytöstä veroa kuukausitasolla saman verran, minkä hän maksaisi 20 eurosta (puhelinedun verotusarvo 2024) rahapalkkaa.

Eli rautalangasta väännettynä. Jos yrittäjä maksaa itselleen bruttopalkkaa vaikkapa 1500 euroa kuukaudessa, niin puhelinedun kanssa tuo palkka on 1520 euroa ja siitä menee vero yrittäjän henkilökohtaisen veroprosentin mukaan. Vero puhelinedusta menee myös siinä tapauksessa vaikka puhelinta ei käyttäisi lainkaan koko kuukauden aikana.

Sillä kuinka paljon liittymä kuukaudessa oikeasti maksaa ei oikeastaan ole merkitystä. Etu muuttuu hyödyksi, kun oman käytön kustannukset ylittävät tuon 20 euroa kuukaudessa.

Tässäkin asiassa kehotan sinua malttiin. Satojen eurojen laskuja ei kannata tehdä, sillä verotarkastuksen iskiessä kohdalle tähän varmasti kiinnitettäisiin huomiota. Normaalissa palkkatyössä puhelinlaskun suuruutta valvoo luonnollisesti työnantaja, mutta yrittäjällä pitää olla omakin järki.

Autotallietu

Toinen pienyrittäjän ulottuvilla oleva luontoisetu on autotallietu. Ai et ole koskaan kuullutkaan? No, harva on.

Keskustassa asuvalla kerrostaloasukkaalla voi olla piinaa järkevän autopaikan löytämisessä. Pihapaikkoja saattaa olla vähemmän kuin asuntoja, tai ainakin lämmitysmahdollisuus puuttuu. Asukaspysköinti kadunvarsipaikoille on myös oma piinansa. Auto on alttiina ilkivallalle eikä talvikaan ole herkkua.

Tässä tilanteessa järkevän kävelymatkan päässä oleva autohallipaikka, josta saa paikan myös kuukausimaksulla, voi olla yrittäjän pelastus. Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan verotusarvo 2024 on pääkaupunkiseudulla 89 euroa/kk ja muualla Suomessa 59 euroa/kk. Kun ajatellaan kuinka paljon lämmin sisäpaikka oikeasti maksaa ja paljonko bruttopalkkaa tarvitaan, jos autopaikan maksaisi omasta taskusta, niin luontoisetu on edullinen palkanlisä, sillä säästö on jo ihan kiva.